Kurssi taitaa nyt olla loppupuolella, toivottavasti olen tehnyt kaikki tarvittavat tehtävät.
Kurssi oli aika hyödyllinen ja minulle ainakin opiskelumuotona tieteellisten tekstien hakeminen ja niiden pohjalta aineiston kerääminen oli uusi, joten etenkin siitä opin aika paljon.
Hyvää kevättä kaikille!
maanantai, 13. helmikuu 2006
Vielä kerran
sunnuntai, 18. joulukuu 2005
Lisäys Wikipediaan
Olen lisännyt suomenkieliseen Wikipediaan uuden termin, Pro Evolution Soccer. Tämä on siis sama peli, jonka ympärille seuraamani yhteisö on rakentunut.
Lisäykseni löytyy täältä.
Lisäykseni löytyy täältä.
perjantai, 16. joulukuu 2005
Kolmas yksilötehtävä
Kolmas yksilötehtävähän kuului: "Tarkastele mitä teknologisia keinoja valitsemassasi verkkoyhteisössä on käytetty, jotta teknologinen alusta tukisi yhteisöllisyyttä ja sosiaalisuutta."
Koko yhteisö oikeastaan rakentuu foorumin ympärille. Foorumiin kuuluvat kaikki yleisimmät tekniset ratkaisut, mitä yleensäkin näkee kuten viestien esikatselu, sähköpaimen ja tiedostojen liittäminen viesteihin. Ennen kuin foorumia pääsee lukemaan ja kirjoittamaan, eli pääse yhteisöön sisälle, vaaditaan rekisteröityminen.
Tekniseksi ominaisuudeksi voisi ehkä mainita myös "Kuukauden maali" -kilpailun. Tässä jäsenet voivat lähettää omia maalejaan arvioitavaksi, joista ylläpitäjät valitsevat viisi parasta, joista käyttäjät voivat äänestää voittajan. Kilpailussa on varsin hyviä palkintoja, esimerkiksi marraskuussa oli uusi XBOX 360 -pelikonsoli. Vanhoja maaleja voi myös katsella galleriasta.
Huomattavaa kuitenkin on, että lähes kaikkiin ominaisuuksiin käytetään foorumi-softaa eikä niille ole tehty omia teknisiä ratkaisuja. Esimerkiksi "Kuukauden maali" -kilpailuun käytetään tiedostojen lähettämiseen foorumin viestiin liitettyä tiedostoa eikä niitä voi esimerkiksi suoraan lähettää ylläpidolle. Samoin videotiedostoja jo tehdyistä maaleista tarjotaan liitetiedostoina.
Tämä on hyvä esimerkki tapauksesta, jossa foorumi-ohjelmistolle keksitään monenlaisia käyttötapoja, ja tarvittaessa se taipuu monenlaisiinkin vaatimuksiin.
Kokonaisuudessa tutkiessani tarkastelemani yhteisön teknisiä ratkaisua, olin hiukan pettynyt. Mitään omaperäistä ja hienoa ei löytynyt, vaan kaikki rakentui foorumin ympärille. Toisaalta, jos se avulla saadaan tarpeet täytettyä, ei ole tietysti syytä muuta kehittääkään. Tekniikka ei kuitekaan saa olla itsetarkoitus.
Koko yhteisö oikeastaan rakentuu foorumin ympärille. Foorumiin kuuluvat kaikki yleisimmät tekniset ratkaisut, mitä yleensäkin näkee kuten viestien esikatselu, sähköpaimen ja tiedostojen liittäminen viesteihin. Ennen kuin foorumia pääsee lukemaan ja kirjoittamaan, eli pääse yhteisöön sisälle, vaaditaan rekisteröityminen.
Tekniseksi ominaisuudeksi voisi ehkä mainita myös "Kuukauden maali" -kilpailun. Tässä jäsenet voivat lähettää omia maalejaan arvioitavaksi, joista ylläpitäjät valitsevat viisi parasta, joista käyttäjät voivat äänestää voittajan. Kilpailussa on varsin hyviä palkintoja, esimerkiksi marraskuussa oli uusi XBOX 360 -pelikonsoli. Vanhoja maaleja voi myös katsella galleriasta.
Huomattavaa kuitenkin on, että lähes kaikkiin ominaisuuksiin käytetään foorumi-softaa eikä niille ole tehty omia teknisiä ratkaisuja. Esimerkiksi "Kuukauden maali" -kilpailuun käytetään tiedostojen lähettämiseen foorumin viestiin liitettyä tiedostoa eikä niitä voi esimerkiksi suoraan lähettää ylläpidolle. Samoin videotiedostoja jo tehdyistä maaleista tarjotaan liitetiedostoina.
Tämä on hyvä esimerkki tapauksesta, jossa foorumi-ohjelmistolle keksitään monenlaisia käyttötapoja, ja tarvittaessa se taipuu monenlaisiinkin vaatimuksiin.
Kokonaisuudessa tutkiessani tarkastelemani yhteisön teknisiä ratkaisua, olin hiukan pettynyt. Mitään omaperäistä ja hienoa ei löytynyt, vaan kaikki rakentui foorumin ympärille. Toisaalta, jos se avulla saadaan tarpeet täytettyä, ei ole tietysti syytä muuta kehittääkään. Tekniikka ei kuitekaan saa olla itsetarkoitus.
torstai, 15. joulukuu 2005
Rikolliset keskuudessamme
Olen hiukan syksyn aikana laajetanut ainevalikoimaani ja opiskellut sosiologiaa. Tenttiin lukiessani törmäsin mielenkiintoiseen teoriaan rikollisten merkityksestä yhteisöille. Huomasin, että tämän teorian pystyy hyvin soveltamaan myös verkkoyhteisöihin, jos verkkoyhteisöiden häiriköitä vertaa reaalimaailman rikollisiin.
Lähteenä olen käyttänyt Pekka Sulkusen kirjaa Sosiologia: Käsitteitä ja näkökulmia, löytyy yliopiston kurssikirjastosta.
Ensimmäinen rikollisten funktio on yleisesti sovittujen lakien (normien) vahvistaminen. Vahingollisella toiminnallaan hän osoittaa missä rajat kulkevat, ja näin vahvistaa syntyneitä käytäntöjä. Tämä sopii hyvin myös verkkoyhteisöön. Esimerkiksi laittomaan tiedostoon viittaavan linkin lähettäminen katsotaan monesti sääntöjen vastaiseksi, ja kun joku näin tekee, hänelle huomautetaan olemassa olevista säännöistä ja siitä missä raja kulkee.
Toinen tehtävä on yhteisön jäseniä yhdistävä vaikutus. Yhteisön kannalta haitallisen materiaalin levittäminen saa yhteisön yhdessä toimimaan levittäjää vastaan ja näin vahvistaa yhteisön yhteenkuuluvuuden tunnetta, joka on olennainen osa yhteisön jatkuvuutta.
Uusien käyttäytymismallien luominen on rikollisen kolmas tehtävä. Poiketessaan säännöistä hän antaa aiheen tarkistaa onko normi enää tarkoituksenmukainen tai yleisesti hyväksyttävissä. Tämä puolestaan auttaa yhteisön uudistumista.
Aggressiivisuuden kanavoiminen on rikollisen neljäs funktio. Rikollisen toimien aiheuttama suuttumus saattaa kanavoida aggressiivisuutta, joka muuten kohdistuisi lähiympäristöön. Voi vain kuvitella sen foorumin ylläpitäjän aggressiivisuuden määrä, joka saa satoja ilmoituksia epäasiallisista postauksista, kun isolle foorumille iskee häiriökäyttätyjä.
Viides, ja mielestäni erittäin oleellinen tekijä etenkin verkkoyhteisöissä, on rikollisuuden huomattava viihde- ja ajanvietearvo. Joidenkin häiriökäyttäytymistä saatetaan muistella, ja sille naureskella vielä pitkänkin ajan päästä.
Tämä rikollisten tärkeys yhteisöille voi tuntua hiukan yllättävältä. Mielestäni tämä malli on kuitenkin sovellettavissa myös verkkoyhteisöihin.
Lähteenä olen käyttänyt Pekka Sulkusen kirjaa Sosiologia: Käsitteitä ja näkökulmia, löytyy yliopiston kurssikirjastosta.
Ensimmäinen rikollisten funktio on yleisesti sovittujen lakien (normien) vahvistaminen. Vahingollisella toiminnallaan hän osoittaa missä rajat kulkevat, ja näin vahvistaa syntyneitä käytäntöjä. Tämä sopii hyvin myös verkkoyhteisöön. Esimerkiksi laittomaan tiedostoon viittaavan linkin lähettäminen katsotaan monesti sääntöjen vastaiseksi, ja kun joku näin tekee, hänelle huomautetaan olemassa olevista säännöistä ja siitä missä raja kulkee.
Toinen tehtävä on yhteisön jäseniä yhdistävä vaikutus. Yhteisön kannalta haitallisen materiaalin levittäminen saa yhteisön yhdessä toimimaan levittäjää vastaan ja näin vahvistaa yhteisön yhteenkuuluvuuden tunnetta, joka on olennainen osa yhteisön jatkuvuutta.
Uusien käyttäytymismallien luominen on rikollisen kolmas tehtävä. Poiketessaan säännöistä hän antaa aiheen tarkistaa onko normi enää tarkoituksenmukainen tai yleisesti hyväksyttävissä. Tämä puolestaan auttaa yhteisön uudistumista.
Aggressiivisuuden kanavoiminen on rikollisen neljäs funktio. Rikollisen toimien aiheuttama suuttumus saattaa kanavoida aggressiivisuutta, joka muuten kohdistuisi lähiympäristöön. Voi vain kuvitella sen foorumin ylläpitäjän aggressiivisuuden määrä, joka saa satoja ilmoituksia epäasiallisista postauksista, kun isolle foorumille iskee häiriökäyttätyjä.
Viides, ja mielestäni erittäin oleellinen tekijä etenkin verkkoyhteisöissä, on rikollisuuden huomattava viihde- ja ajanvietearvo. Joidenkin häiriökäyttäytymistä saatetaan muistella, ja sille naureskella vielä pitkänkin ajan päästä.
Tämä rikollisten tärkeys yhteisöille voi tuntua hiukan yllättävältä. Mielestäni tämä malli on kuitenkin sovellettavissa myös verkkoyhteisöihin.
torstai, 15. joulukuu 2005
Rikolliset keskuudessamme
Olen hiukan syksyn aikana laajetanut ainevalikoimaani ja opiskellut sosiologiaa. Tenttiin lukiessani törmäsin mielenkiintoiseen teoriaan rikollisten merkityksestä yhteisöille. Huomasin, että tämän teorian pystyy hyvin soveltamaan myös verkkoyhteisöihin, jos verkkoyhteisöiden häiriköitä vertaa reaalimaailman rikollisiin.
Lähteenä olen käyttänyt Pekka Sulkusen kirjaa Sosiologia: Käsitteitä ja näkökulmia, löytyy yliopiston kurssikirjastosta.
Ensimmäinen rikollisten funktio on yleisesti sovittujen lakien (normien) vahvistaminen. Vahingollisella toiminnallaan hän osoittaa missä rajat kulkevat, ja näin vahvistaa syntyneitä käytäntöjä. Tämä sopii hyvin myös verkkoyhteisöön. Esimerkiksi laittomaan tiedostoon viittaavan linkin lähettäminen katsotaan monesti sääntöjen vastaiseksi, ja kun joku näin tekee, hänelle huomautetaan olemassa olevista säännöistä ja siitä missä raja kulkee.
Toinen tehtävä on yhteisön jäseniä yhdistävä vaikutus. Yhteisön kannalta haitallisen materiaalin levittäminen saa yhteisön yhdessä toimimaan levittäjää vastaan ja näin vahvistaa yhteisön yhteenkuuluvuuden tunnetta, joka on olennainen osa yhteisön jatkuvuutta.
Uusien käyttäytymismallien luominen on rikollisen kolmas tehtävä. Poiketessaan säännöistä hän antaa aiheen tarkistaa onko normi enää tarkoituksenmukainen tai yleisesti hyväksyttävissä. Tämä puolestaan auttaa yhteisön uudistumista.
Aggressiivisuuden kanavoiminen on rikollisen neljäs funktio. Rikollisen toimien aiheuttama suuttumus saattaa kanavoida aggressiivisuutta, joka muuten kohdistuisi lähiympäristöön. Voi vain kuvitella sen foorumin ylläpitäjän aggressiivisuuden määrä, joka saa satoja ilmoituksia epäasiallisista postauksista, kun isolle foorumille iskee häiriökäyttätyjä.
Viides, ja mielestäni erittäin oleellinen tekijä etenkin verkkoyhteisöissä, on rikollisuuden huomattava viihde- ja ajanvietearvo. Joidenkin häiriökäyttäytymistä saatetaan muistella, ja sille naureskella vielä pitkänkin ajan päästä.
Tämä rikollisten tärkeys yhteisöille voi tuntua hiukan yllättävältä. Mielestäni tämä malli on kuitenkin sovellettavissa myös verkkoyhteisöihin.
Lähteenä olen käyttänyt Pekka Sulkusen kirjaa Sosiologia: Käsitteitä ja näkökulmia, löytyy yliopiston kurssikirjastosta.
Ensimmäinen rikollisten funktio on yleisesti sovittujen lakien (normien) vahvistaminen. Vahingollisella toiminnallaan hän osoittaa missä rajat kulkevat, ja näin vahvistaa syntyneitä käytäntöjä. Tämä sopii hyvin myös verkkoyhteisöön. Esimerkiksi laittomaan tiedostoon viittaavan linkin lähettäminen katsotaan monesti sääntöjen vastaiseksi, ja kun joku näin tekee, hänelle huomautetaan olemassa olevista säännöistä ja siitä missä raja kulkee.
Toinen tehtävä on yhteisön jäseniä yhdistävä vaikutus. Yhteisön kannalta haitallisen materiaalin levittäminen saa yhteisön yhdessä toimimaan levittäjää vastaan ja näin vahvistaa yhteisön yhteenkuuluvuuden tunnetta, joka on olennainen osa yhteisön jatkuvuutta.
Uusien käyttäytymismallien luominen on rikollisen kolmas tehtävä. Poiketessaan säännöistä hän antaa aiheen tarkistaa onko normi enää tarkoituksenmukainen tai yleisesti hyväksyttävissä. Tämä puolestaan auttaa yhteisön uudistumista.
Aggressiivisuuden kanavoiminen on rikollisen neljäs funktio. Rikollisen toimien aiheuttama suuttumus saattaa kanavoida aggressiivisuutta, joka muuten kohdistuisi lähiympäristöön. Voi vain kuvitella sen foorumin ylläpitäjän aggressiivisuuden määrä, joka saa satoja ilmoituksia epäasiallisista postauksista, kun isolle foorumille iskee häiriökäyttätyjä.
Viides, ja mielestäni erittäin oleellinen tekijä etenkin verkkoyhteisöissä, on rikollisuuden huomattava viihde- ja ajanvietearvo. Joidenkin häiriökäyttäytymistä saatetaan muistella, ja sille naureskella vielä pitkänkin ajan päästä.
Tämä rikollisten tärkeys yhteisöille voi tuntua hiukan yllättävältä. Mielestäni tämä malli on kuitenkin sovellettavissa myös verkkoyhteisöihin.
